Oulun Sotaveteraanit ry

Tukea veteraaneille

Veteraanien etuuksia 

Suomen sotien 1939 – 1945 sotainvalideilla sekä rintamatehtävissä olleilla miehillä ja naisilla eli rintamaveteraaneilla on laeissa ja asetuksissa säädetty oikeus saada valtion varoin eräitä erityisetuuksia. Osin niiden saantiin ovat oikeutettuja myös eräissä sotaan liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt sekä vuosien 1945 – 1952 miinanraivaajat.

Erityisetuuksia rintamaveteraaneille ja heihin rinnastetuille henkilöille myönnetään myös kuntien ja seurakuntien varoin.

Julkisyhteisöjen antamaa tukea täydentävät säätiöiden ja yhteisöjen rintamaveteraaneille myöntämät avustukset.

Vuoden 2023 alussa tunnuksen omaavien veteraanikuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien määrä oli 3090.

Sotainvalidit, joiden haitta-aste on 10 % tai enemmän eivät voi saada kuntoutusta ja palveluja Rintamaveteraanien kuntoutus- ja palvelumäärärahan kautta. 

Seuraavassa kerrotaan perus- ja viitetietoja edellä tarkoitetuista etuuksista.

Rintamaveteraanien tunnukset

Rintamaveteraaneille myönnettyjä tunnuksia ovat

– rintamasotilastunnus (miehille)
– rintamapalvelustunnus (naisille)
– rintamatunnus (rintamalinnoittajille)
– ulkomaalaisen rintamasotilastunnus (ulkomaalaisille vapaaehtoisille).

Kaikkien näiden tunnusten hakuaika päättyi 31.12.1994. Tunnuksia ei voi enää hakea.

Kela on postittanut kaikille rintamalisien saajille rintamalisäkortin vuoden 2018 alussa. Kortti on sinivalkoinen. Sen toisella puolella on henkilön nimi ja toisella puolella käyttöohje. Kun käytätte tätä korttia, todistakaa henkilöllisyytenne kuvallisella henkilötodistuksella.

Myönnetystä tunnuksesta on merkintä sotilaspassissa. Rintamasotilastunnuksen olemassa olon voi varmistaa tarvittaessa oman asuinalueen Puolustusvoimien aluetoimistosta. Rintamapalvelustunnustiedustelut osoitetaan Kansallisarkiston kirjaamoon p. 029 533 7000 tai sähköpostitse kirjaamo@arkisto.fi

Rintamalisä

Rintamalisä maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty jokin rintamaveteraanien tunnus sekä henkilölle, jolle Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaukseen 1945 – 1952. Rintamalisää maksetaan myös ulkomaille.

Rintamalisä on 138,16 euroa/kk. Rintamalisä on verotonta tuloa ja sitä ei oteta tulona huomioon asiakasmaksuja määriteltäessä. (Asiakasmaksulaki 29 § (24.4.2003/328)

Ylimääräinen rintamalisä

Ylimääräistä rintamalisää maksetaan henkilölle, joka saa sekä rintamalisää että kansaneläkettä. Ylimääräinen rintamalisä on 25 – 45 prosenttia siitä eläkkeensaajan kansaneläkkeestä, joka on suurempi kuin 100,95 €/kk. Kun hakijalla ei ole lainkaan muita eläkkeitä, jotka vähentäisivät ylimääräistä rintamalisää, hänelle maksetaan suurin mahdollinen rintamalisä.

Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä maksetaan eläkkeensaajalle, joka ei saa sen määrää pienentäviä eläkkeitä, kuten eläkettä ulkomailta.

Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä on

• yksin asuvalle 284,27 euroa/kk
• parisuhteessa olevalle 248,93 euroa/kk

Ylimääräinen rintamalisä on verotonta tuloa.

Ylimääräistä rintamalisää sai vuoden 2023 alussa 1212 veteraania, miehiä heistä oli 450 ja naisia 762.

Veteraanilisä

Veteraanilisä maksetaan tunnuksen omaavalle veteraanille silloin kun hän saa ylimääräistä rintamalisää ja korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Veteraanilisää ei tarvitse erikseen hakea, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät. Lisä maksetaan Kelan kautta.

Veteraanilisän määrä on 118,81 euroa/kk. Se on verotonta. Se ei pienennä eläkkeensaajan asumistukea. Lisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille, mutta se otetaan huomioon pitkäaikaishoidon maksussa, jonka laitos tai kunta perii veteraanilta.

Kuntoutus

Rintamaveteraanien kuntoutuslain nojalla kuntoutusta voi saada henkilö, jolle on
myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus.

Laitoskuntoutus

– laitoskuntoutus (toimintakykyluokka III), enintään 10 vrk kalenterivuodessa
– laitoskuntoutus rintamaveteraanille, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa
toimintakyvyn häiriöitä (toimintakykyluokka I tai II), 2-4 viikkoa kalenterivuodessa, jos
se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua

Avokuntoutus

– päiväkuntoutusta III-toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisolle,
enintään 10 päivää kalenterivuodessa
– päiväkuntoutusta I- ja II-toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisolle,
enintään 20 päivää kalenterivuodessa
– muuta avokuntoutusta III-toimintakykyluokan rintamaveteraanille, enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa
– muuta avokuntoutusta I- ja II-toimintakykyluokan rintamaveteraanille, enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa

Avokuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi seuraavasti:

•  Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraani:
  avokuntoutus 2 x 10 hoitokerran sarjaa
• Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva rintamaveteraani:
  avokuntoutus 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina

Kuntoutuksien pituudet on säädetty rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa.

Rintamaveteraanin tuettu kotona kuntoutuminen voi olla ennaltaehkäisevää, toimintakykyä ylläpitävää kotona tai palvelutalossa selviytymistä tukevaa toimintaa. Toimintakyvyn arviointi toteutetaan omassa asuinympäristössä. Tuettu kotona kuntoutuminen katsotaan
kuuluvaksi sekä kuntoutukseen että yhdeksi kotona asumista tukevaksi palveluksi.

Aviopuolison kuntoutusoikeus

Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on pyrkiä parantamaan rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttamaan veteraanin kotona selviytymiseen mm. tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Aviopuolisolla on oikeus osallistua veteraanin kanssa samanaikaisesti veteraanin kanssa laitos- tai päiväkuntoutukseen, mutta ei avokuntoutukseen.

Matkakustannukset

Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan.

Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kansaneläkelaitokselle:

• kunnan antama kuntoutusmaksusitoumus tai kopio hyväksymispäätöksestä
• selvitys kuntoutukseen osallistumisesta (Selvitys voidaan antaa esim. Kansaneläkelaitoksen lomakkeella.)

Lisätietoja saat Kansaneläkelaitoksen toimistoista.

Veteraanin leskellä ei ole kuntoutusoikeutta veteraanikuntoutuksen kautta.

Rintamaveteraaneille kotona asumista tukevat palvelut

Rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Määrärahaa voi käyttää rintamaveteraanin itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin ja niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Palvelujen perustaksi korostetaan henkilökohtaista palvelutarpeen kartoitusta.

Yleisimpiä veteraanien tarvitsemia palveluja ovat; siivous, ateriapalvelut, kylvetykset, vaatehuolto, asiointipalvelut, kotisairaanhoito, jalkahoito ja kodissa tehtävät pienet muutostyöt kuten kynnysten poisto, tukikaiteiden asentaminen, luiskat portaikkoihin sekä pihatyöt, sosiaalinen kanssakäyminen ja tuettu kotikuntoutus.

Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, ei voida antaa tämän määrärahan perusteella rintamaveteraaneille tarkoitettuja kunnallisia avopalveluja.

Hammashoito veteraaneille ja miinanraivaajille

Omavastuuosuuden selvittämiseksi on etenkin ennen suuria hoitotoimenpiteitä syytä ottaa selko siitä, paljonko hoidosta jää itselle maksettavaksi. Hammaslääkäriltä saa kustannusarvion tulevan hoidon kustannuksista.

Ulkomaalaisen vapaaehtoisen rintama-avustus

Suomen sodissa 1939–1945 vapaaehtoisesti palvelleelle ulkomaalaiselle rintamasotilaalle, joka asuu Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa oloissa taikka asuu pysyvästi Suomessa, voidaan hakemuksesta myöntää rintama-
avustusta.

Ulkomaalaisella rintamasotilaalla tarkoitetaan tässä henkilöä, jolle on myönnetty ulkomaalaisen rintasotilastunnus tai joka täyttää tunnuksen myöntämisedellytykset. Kertakorvauksena myönnettävän avustuksen määrä vuonna 2023 on 2 000 euroa.
Avustus maksetaan Valtiokonttorin kautta.

Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus

Vuonna 1997 annetun lain mukaan voivat 1939 – 1945 tai niiden jälkeen eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt, (joille Sota-arkisto on myöntänyt todistuksen palvelusta) voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta. (Todistuksen hakuaika on päättynyt 31.12.2004).

Partisaani-iskujen uhriksi joutuneiden ja karjan evakuointitehtäviin osallistuneiden miesten kuntoutusoikeuden hakeminen päättyi 31.12.2006. Henkilöt, joille todistus on myönnetty voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta. Kuntoutukseen oikeutettujen määrä on noin 1200 henkilöä.

Laitoskuntoutusjakso voidaan kunnan harkinnan mukaan jakaa myös aviopuolison kanssa.

Hautausmaksut

Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymän hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita. Niillä hautaustoimessa perittävien perusteiden tulee olla samat kaikille. Laissa on kuitenkin poikkeussäännös, jonka nojalla seurakunta tai seurakuntayhtymä voi myöntää kokonaan tai osittain vapautuksen hautaustoimesta perittävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani tai siihen rinnastettava. Maksuvapautus voi koskea myös edellä tarkoitetun henkilön puolisoa.

Valtiokonttori maksaa hautausapua, jos sotainvalidille vahvistettu työkyvyttömyysaste oli vähintään 20 prosenttia. Veteraanilla, jolla ei ole sotainvaliditeettia, ei hautausavusta ole.

Hyvinvointialueiden etuudet veteraaneille

Hyvinvointialuekohtaisia etuuksia ovat muun muassa terveyskeskuskäyntien, joukkoliikenteen käytön ja ajoneuvon pysäköinnin maksuttomuus sekä avustukset hammashoidon ja silmälasien hankkimiseen. Tietoja näistä etuuksista saa oman hyvinvointialueen palveluneuvonnasta ja paikallisesta veteraaniyhdistyksestä.

Ylimääräinen kuntoutus

Kaatuneiden Muistosäätiön myöntämistä varoista on mahdollisuus hakea ylimääräistä kuntoutusta. Säätiön myöntämä raha on määräraha. Kuntoutus on tarkoitettu Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenyhdistykseen tai Rintamaveteraaniliiton osastoon kuuluvalle veteraanille, hänen puolisolleen tai veteraanin leskelle. Tunnuksen omaava veteraani voi hakea ylimääräistä kuntoutusta, kun Valtiokonttorin myöntämä kuntoutus on kokonaisuudessaan käytetty ja tarvetta kuntoutukseen on vielä olemassa, esim. pitkällisen vuodelevon tai leikkauksen jälkeen. Tuloraja on 1 500 euroa/kk.

Kuntoutusta haetaan Sotaveteraaniliiton sosiaalisihteeri Leena Seppälän kautta. Kuntoutukseen ei ole varsinaista hakemusta, vaan jakso räätälöidään kunkin kuntoutujan ja kuntoutuspaikan kesken. Se voi olla laitos- tai avokuntoutusta. Laitoskuntoutusjakson pituus on viisi vuorokautta ja avokuntoutuksen käyntimäärä on kymmenen kertaa.

Hetki yhdessä kunto – ja virkistyslomat

Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttaa yhdessä Kaatuneiden Muistosäätiön kanssa vuonna 2023 kunto- ja virkistyslomia (1–3 vrk) pienituloisille tunnuksen omaavien veteraanien leskille ja omaishoitajina toimiville puolisoille, joilla ei muuten ole kuntoutusoikeutta tai mahdollisuutta siihen. Kunto- ja virkistys lomille haetaan piirien kautta.

Hakijan on oltava Sotaveteraaniliiton, Sotainvalidien Veljesliiton tai Rintamaveteraaniliiton jäsenyhdistyksen tai osaston jäsen.

Hakijan on selviydyttävä omatoimisesti päivittäisissä toiminnoissaan. Jos hakijalla on avun tarvetta, pyydetään siitä mainitsemaan. Myös muistihäiriöt saattavat vaikeuttaa lomalle osallistumista. Lääkärintodistusta ei hakemuksen liitteeksi tarvita. Mahdollisista lääkkeistä jokainen vastaa ja hoitaa ne itse.

Lomat sisältävät täysihoidon, majoituksen sekä monipuolisen ohjelman. Osallistuminen on maksuton. Matkakustannuksista ja matkanjärjestelyistä jokainen vastaa itse.

Sotaveteraaniliiton ja – piirien kautta haettavat avustukset 2023

Vähävarainen, ylimääräistä rintamalisää saava, Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenyhdistykseen kuuluva veteraani, hänen puolisonsa tai veteraanin leski voi hakea taloudellista avustusta Sotaveteraaniliiton tai Sotaveteraanipiirien kautta. Tuloraja on noin 1 500 euroa/kk.

Hakemukseen on liitettävä verotodistus tai Kelan todistus ylimääräisestä rintamalisästä sekä kuitit niistä kuluista, joihin avustusta haetaan. Avustuksia myönnetään lääke- ja hoitokulujen omavastuuosuuksiin, apuvälineisiin ja kotona asumista tukeviin kodin muutostöihin. Avustuksen suuruus on keskimäärin noin 100 – 800 euroa riippuen aiheutuneista kustannuksista.

Avustusta voi saada Sotaveteraaniliiton perinne- ja tukisäätiön, Turvallisuuden tukisäätiön, Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiön, Kaatuneiden Muistosäätiön ja ME-säätiön myöntämistä varoista tai veteraanikeräyksen tuotosta.

Hakemuksia saa piireistä, yhdistyksistä tai internet- sivulta, www.sotaveteraanit.fi, josta löytyvät myös tarkemmat ohjeet avustusten myöntämiselle. Hakemukseen on merkittävä selkeästi hakijan tiedot ja tilinumero on ilmoitettava IBAN-muodossa. Hakemus osoitetaan Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirille, Isokatu 37, 90100 Oulu.

Lisätietoja antaa sotaveteraanipiirin sosiaalineuvoja Paula Oikarainen p. 050 550 9114,  paula.oikarainen@gmail.com.